Uusi blogi

Olen kirjoittanut jonkun verran blogeja anonyymina. Lisäksi olen kirjoittanut paperisia päiväkirjoja siitä lähtien, kun opin kirjoittamaan. Nyt noita päiväkirjoja on pitkä rivi kirjahyllyssämme. Yhä edelleen kirjoitan henkilökohtaista päiväkirjaa, mutta sen funktio on eri kuin blogilla. Koen, että blogin kirjoittaminen pitäisi paremmin yllä kirjoitustaitoani, kun lauseita ja ajatuksiaan joutuu enemmän miettimään eikä vain suolla tajunnanvirtaansa. Blogiin tulee myös tarkemmin päivitettyä arkista elämää, kun puolestaan paperisiin päiväkirjoihin tallennan tunteitani ja ajatuksiani.

Mietin, mikä voisi olla nimi blogille, ja olkoon se nyt tämä: Elämäni äitinä. Olenhan minä muutakin kuin äiti, mutta kyllä äitiys on asia, joka eniten minua tämänhetkisessä elämässäni määrittää. Jaan myös elämäni aikaan elämä ennen äitiyttä ja elämä esikoisen raskauden ja syntymän jälkeen, sillä äidiksi tuleminen on muuttanut valtavasti asioita elämässäni, ja uskokaa tai älkää, mutta koen kaikki muutokset positiivisina. En kaipaa aikoja, jolloin oli aikaa itselle mielin määrin, kun sai tehdä, mitä lystää milloin tahtoo. Sen sijaan koen, että lapsen myötä pienetkin asiat elämässäni ovat saaneet merkityksellisyyden. Kupillinen kahvia maistuu paremmalta poikani myötä, ja ihan kuin syksyn lehdetkin olisivat kirkkaampia tänä ensimmäisenä syyskuuna, kun minulla on lapsi. Tunnen pohjatonta myötätuntoa lapsettomuudesta kärsiviä kohtaan. Keneltäkään vanhemmuutta haluavalta ei saisi riistää tätä kokemusta, jonka olen lapseni myötä saanut. Joka päivä monta kertaa katson kiitollisena pientä poikaani. Hän ei ole mikään itsestäänselvyys. Hän on Ihme.

Kaikki lukijat eivät ehkä tunne minua, joten kerron joitakin asioita itsestäni. Täytän parin viikon päästä 30 vuotta ilman minkäänlaista ikäkriisiä. Esikoispoikamme Onni syntyi viime vuoden lokakuun 27. päivä, ja nyt olen jälleen raskaana. Uusi raskaus on nyt hieman yli puolivälissä. Mieheni kanssa olemme tunteneet jo 14 vuotta, ja avioliittovuosia alkaa olla mittarissa kuusi. Alkuvuodesta ostimme oman, ihanan kodin, jossa on tilaa ja oma, ihana piha. Luksusta ahtaan kaksioelämän jälkeen.

Koulutukseltani olen filosofian maisteri, ja pääaineeni on suomen kieli. Olen jatko-opiskelijana suomen kielellä. Tosin väikkärin aihetta ei tällä hetkellä ole, kun vanha aihe kuopattiin. Lisäksi minulla on myös tekeillä kirjallisuuden gradu ja syventävät opinnot. Opinnot eivät kuitenkaan ole pääsijalla elämässäni, vaan olen hoitovapaalla ja joulukuussa alkaakin sitten jälleen äitiysloma.

Vaikka blogini nimi on Elämäni äitinä, kirjoitan kaikenmoista elämästäni ylipäätänsä, kuten kirjoista, joita luen paljon. Mutta äiti olen silloinkin, kun teen muutakin, joten olkoon nimi tämä.

Jaahas. Pienen lapsen äitinä kaikki jää aina kesken, kuten nyt, sillä on Onnisen iltapuuhien aika. Huomenna alan sitten kirjoittaa enemmän päiväkirjatyyppisesti.